Suomi uhkaa jäädä UNESCO:n Itämeren tutkimushankkeiden ulkopuolelle.

UNESCO/Pariisi 17.6.2025

Suomen meriarkeologinen seura edustaa ainoana tahona Suomea UNESCO:n vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun konvention kymmenennessä yleiskokouksessa Pariisissa, UNESCO:n päämajassa. Kokouksessa muun muassa päätettiin UNESCO:n tutkimustoiminnan painopisteen siirtymisestä Välimereltä Itämerelle sen runsaiden ja vielä tutkimattomien hylkykohteiden takia. Tämä on hyvä uutinen UNESCO:n vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun yleissopimuksen allekirjoittaneiden Itämeren maiden tutkijoille ja tutkimushankkeille, mutta huono uutinen Suomelle ja suomalaisille tutkijoille, sillä valtiomme ei ole ratifioinut kyseistä sopimusta, vaikka kaikki "asianosaiset" kuten tutkijat, Museovirasto ja kansalaisjärjestöt ratifiointia kannattavat. Ministeri Sari Multala teetti 2023 tiedeministerinä ollessaan selvityksen ratifioinnista, eikä siinäkään löytynyt mitään ongemia tai syytä, miksei Suomi voisi sopimusta ratifioida, koska lainsäädäntömme on jo muutenkin yhteensopiva UNESCO:n yleissopimuksen kanssa. Jostain syystä asia ei kuitenkaan virkakoneistossamme etene.

Meriarkeologinen seura on yrittänyt asiaa edistää jo kohta neljännesvuosisadan tapaamalla ministereitä, Museoviraston johtoa sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriön virkakuntaa, jolla tuntuu aina olevan jotain tärkeämpää tekemistä kuin vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä eli pääasiassa vanhoista laivan hylyistä huolehtiminen. Historialliset laivojen hylyt ovat kuitenkin kansainvälisesti kiinnostavimpia arkeologisia muinaisjäänteitä, joita Suomessa on. Suomi tunnetaankin arkeologien keskuudessa "purjelaivojen pakastimena" ja alan tutkimuskohteiden "suurvaltana", jonka soisi olevan mukana kaikissa kansainvälisissä meriarkeologian ja hylkytutkimuksen hankkeissa, koska arvokkaat hylkymme tuhoutuvat nopeampaa kuin niitä ehditään tutkia.

Suomen meriarkeologinen seura on yksi maailman arvostetuimpia meriarkeologian tutkimusinstituutioita, josta kertovat monet sen saamat palkinnot kuten TSV:n tiedepalkinto, Europa Nostra tai EU:n kansalaistiedepalkinnot, mutta ilman Suomen valtion virallista edustusta ei seurakaan voi saada kaikkia tavoitteitaan läpi UNESCO:ssa. Siksi on tärkeää, että Suomi ratifioi sopimuksen ASAP, jotta valmistuvat meriarkeologimme pääsevät mukaan kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja että osa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta ohjautuu UNESCO:n kautta myös suomalaisiin tutkimushankkeisiin ja vesialueillamme sijaitsevien tuhansien hylkyjen tutkimukseen.

Meriarkeologisen seuran raportti UNESCO:lle 2023-2025 toiminnasta vedenalaisen kultuuriperinnön hyväksi löytyy täältä.

NGO-puheenvuoron, jossa Meriarkeologinen seura mainittiin useamman kerran, piti komitean puheenjohtaja Garry Momber. Voit katsoa sen tästä.

Lisätiedot puheenjohtajalta (Markku Luoto, 0408449511, puheenjohtaja@mas.fi)

Kuvat: (c) Meriarkeologinen seura, paitsi alla oleva kalvo (c) UNESCO

Kuvatekstit: ylimmässä kuvassa vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun yleissopimuksen ratifioineiden maiden liput, alemmassa kuvassa eri jäsenmaiden delegaatioita UNESCO:n päämajassa pidetyssä kokouksessa. Alla UNESCO:n sihteeristön esittämä kalvo Itämeren kulttuuriperinnön tutkimuksen käynnistämisestä.