Suomen meriarkeologisen seuran lehdistötiedote ns. Porkkalan kaleerin amforalöydöistä

Julkaisuvapaa 1.4.2020. Kuvien tekijänoikeudet: Suomen meriarkeologinen seura

APRILLIPÄIVÄ  MENI  JO :-)

Suomen meriarkeologisen seuran talvikauden tutkimukset ovat keskittyneet ns. Porkkalan kaleerin tutkimiseen. Kyseessä on melkoisella varmuudella Itämeren ensimmäinen antiikin aikainen kaleerihylky! Hylky on melkoisella varmuudella roomalaista alkuperää, koska siitä erottuu Etruskeilta peritty, mutta äärimmäisen harvinainen parikaarirakenne. Lisäksi hylyn keskivaiheilta on paikannettu 4kpl ns. Grumentumilaista tyyppiä edustavia amforoita noin 100-150-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Hylky on mullistava löytö ja saattaa osaltaan selittää vastaavaan aikakauteen liittyvien roomalaisten kultarahojen ja lasiastioiden esiintymistä myös Suomessa.

Alla oleva hylkyalueen kuva, josta amforat erottuvat hieman rusehtavina esineinä noin keskilaivassa, on tehty tuhansien digikuvien mosaiikista ns.fotogrammetriaa hyödyntäen. Leväkasvusto ja huono näkyvyys sekä em. fotogrammetriamenetelmän soveltaminen kokonaiskuvan saamiseksi pehmentävät kuvaa hieman. Klikkaamalla kuvaa oikealla hiiren näppäimellä ja valitsemalla "näytä kuva", voit tarkastella kuvaa suurempana. Kaikkien tiedotteen kuvien tekijänoikeudet ovat Suomen meriarkeologisella seuralla.

Tutkimuksia jatketaan heti Koronaepidemian hellitettyä ja tarkoitus on siirtää hylky Helsinkiin, Allas Sea Poolin yhteyteen perustettavaan tutkimusaltaaseen, jossa myös suuri yleisö pääsee seuraamaan meriarkeologien suorittamia hylyn tutkimuksia. Tavoitteena on perustaa löydöille Kaleerimuseo Vironaltaan viereen, jonne hylky tutkimusten jälkeen siirretään. Vironaltaaseen on tarkoitus rakentaa vedenalainen lasitunneli Linnanmäen Sea Worldin tapaan niin ikään suuren yleisön hylkyyntututustumista varten.

Ylläolevissa kuvissa on osasuurennos keskilaivasta sekä löydetyistä amforoista. Vasemmanpuolimmaisimman kuvan alaraunassa erottuvat myös roomalaistyyppiset parikaaret.

Molemmat erikseen kuvatut amforat ovat jo pahoin tuhoutuneita, mutta niissä on keraamiselta vaikuttava "korkki" paikallaan, joten jos sisältö on ollut vahalla ja öljyllä suojattuna, kuten tuolloin merikuljetusten kyseessä ollessa tapana oli, on mahdollista, että myös amforoiden sisältö on säilynyt. Amforat aiotaan nostaa ensimmäisenä, kunhan niiden rakenteellinen kestävyys ja konservointiprosessi on selvitetty.

Kaiken kaikkiaan nämä löydät liittävät Suomen kiinteämmin varhaisroomalaiseen rautakauteen ja tuovat lisävalaistusta suomenkielen klassisen latinan kielioppia muistuttavaan rakenteeseen. Hylkylöydön myötä lienee myöskin selvää, että muinaisten roomalaisten mainitsema "Utima Thule" ja sen "Fennit" tarkoittavat nimenomaan suomalaisia, rooman valtakunnan pohjoisimpia kauppakumppaneita.

Lisätiedot suoraan Suomen meriarkeologisen seuran puheenjohtajalta: puheenjohtaja@mas.fi