HYLYN TARINA AUKEAA SOMEN AVULLA
Hylky löytyi lauantaina 9.5.2020. Iltasanomat julkaisi nettisivunsa pääuutisissa siitä oheisen kuvan mukaisen jutun torstaina 14.5. Jutussa oli myös linkki seuramme YouTube-kanavalla oleviin videoihin sukelluksesta hylylle. Vain muutama tunti jutun julkaisun jälkeen YouTube-kanavallemme ilmestyi nimimerkiltä "Kuiskatenkirjoista" kommentti: "Hufvudstadsbladetissa 19.11.1909 kerrottiin kalkkikivilastissa olleen proomun uponneen yhteentörmäyksessä höyrylaivan kanssa. Jutun mukaan uppoamispaikka oli väylällä "mellan Skatuddskobben och Ryssholmen". Voisiko olla jotain tekemistä tämän hylyn kanssa?"
Meillä ei ollut hajuakaan, kuka nimimerkin takana oli tai miten saada häneen yhteyttä. Niinpä postasin kysymyksen Nousun ja MAS:n WhatsApp-ryhmiin. Ei kestänyt montaa minuuttia, kunnes Järvisen Sami postasi ko. artikkelin molempiin ryhmiin. Hetkeä myöhemmin Teemu Kerola löysi Hesarin jutun samalta päivältä, jossa kerrottiin aluksen uponneen yhteentörmäyksen seurauksena Lap(p)onia nimisen aluksen kanssa 17.11.1909.
Samoihin aikoihin sain myös vastauksen "Kuiskatenkirjoista" nimimerkiltä:
"Hei!
Halusitte tietää, miten tiesin vinkata teille HBL:n jutusta YouTubessa. Tarina on valitettavasti varsin lyhyt ja tylsä, mutta tässäpä se:
Vauva oli päiväunilla ja minulla oli aikaa selata Ilta-Sanomien verkkosivuja. Luin sattumalta Tuomas Mannisen jutun uuden hylyn löytymisestä. Jutussa kiinnitti huomioni pari seikkaa: 1) Hylky oli upotessaan täydessä kalkkikivilastissa eli proomu on luultavasti uponnut onnettomuuden seurauksena eikä upotettu, jotta siitä päästäisiin eroon. 2) Uppoamispaikka oli lähellä Helsinkiä. Päättelin, että pääkaupunkiseudulla täydessä lastissa onnettomuuden seurauksena uponnut kalkkikiviproomu on varmasti omana aikanaan ollut jo uutismateriaalia, koska vanhoissa sanomalehdissä on usein uutisoitu hyvinkin mitättömistä sattumuksista.
Digitaalinen sanomalehtiarkisto oli minulle jo entuudestaan tuttu opiskeluajoilta. (Olen opiskellut suomen kieltä ja kirjasto- ja informaatiotutkimusta.) Laitoin hakusanoiksi "pråm" ja "kalksten" ja rajasin vähän hakua ajallisesti, niin sieltähän tuo HBL:n juttu putkahti esiin. Päätin ottaa teihin yhteyttä YouTuben välityksellä, kun Iltiksen lehtijuttua ei voinut kommentoida enkä viitsinyt lähettää sähköpostia. Ajattelin, että saatan olla ihan hakoteillä, vannoutunut maakrapu kun olen. Kiva kuitenkin, jos minusta on ollut teille apua. Odotan innolla, mitä kaikkea saatte hylystä selville.
Parhain terveisin
Tiia Turunen"
Joten eipä siis aikaakaan, kun olin "Laponia" ja "Lapponia" hauilla löytänyt reilun tusinan juttua tapahtumasta aina Östra-Nylandista Wasa Bladetiin ja monta siltä väliltä. Eri lähteitä yhdistelemällä tarina menee näin: 17. marraskuuta 1909 Paraisten kalkkikaivos Oy:n omistama proomu numero 5 oli matkalla Paraisista Porvooseen Attun kartanon/sahan omistaman Attu-höyryhinaajan hinauksessa. Rysäkarin luona proomu ankkuroitiin väylälle parin miehen jäädessä vahtiin ja Attu-hinaaja lähti hakemaan luotsia sekä "hoitamaan muita asioita" Helsinkiin. Hinaajan reissu kuitenkin venähti suunniteltua pidempään eli ilta ja marraskuinen pimeä ehti laskeutua. Höyrylaiva Lapponia lähti klo 17 aikaan Sörnäisistä puutavaralastissa kohti Cartagenaa. Noin kuudenaikoihin illalla Lapponia törmäsi väylällä pimeänä seisseeseen proomuun, joka varsin nopeasti upposi. Sen miehisto pääsi kuitenkin turvaan omalla apuveneellään eli kukaan ei menehtynyt onnettomuudessa. Yhteentörmäyksen jälkeen Lapponia laski ankkurin, ja sen kapteeni J. G. Burman lähti satamakapteenin tai julkisen notaarin luokse tekemään "meriprotestia" tapahtuneesta. Lapponia ei ilmeisesti kärsinyt pahempia vaurioita, koskapa se vielä samana iltana jatkoi matkaansa. Satamakapteenin tutkinnassa proomuun jääneet miehet selittivät olleensa juuri vaihtamassa kesken kaiken sammunutta ankkurilyhtyä, kun törmäys sattui. Pari päivää myöhemmin julkaistuissa kirjoituksissa pohditaan aluksen ja sen lastin nostoa sekä mainitaan sukeltajien sitä tarkastaneen. Emme siis olleet ensimmäiset sukeltajat hylyllä, edellisestä kerrasta oli vain 111 vuottta aikaa. Onneksi aluksen nosto jäi aikomukseksi, ja saimme uuden kiinnostavan hylkykohteen Espoon edustalle.
Proomusta numero 5 ei hirvesti irtoa tietoa paitsi, että useammassa lähteessä sen mainitaan olleen rikauksensa menettänyt vanha priki, jonka vetoisuudeksi mainitaan 250 rekisteritonnia. Lapponiasta sen sijaan löytyy paljonkin tarinaa. Satakunan Sanomat tiesi kertoa, että Lapponia oli tullut Hampurista marraskuun alussa Porin Mäntyluotoon, josta se oli ilmeisesti siirtynyt Raaheen varsin pian, koska HBL 15.11.1909 kirjoittaa Lapponian saapuneen Helsinkiin edellisenä päivänä Raahesta. Puutavaralasti Cartagenaan on siis lastattu Sörnäisissä parissa päivässä. Åbo Underrättelser 14.12.1909 puolestaan kertoo, että Lapponia oli onnistuneesti saanut toimitettua puulastinsa Cartagenaan ja oli nyt matkalla Marseilleen, josta se saisi lastin Stettiniin. Wasa Posten 31.12.1909 niin ikään kirjoittaa, että Lapponia oli muutamaa päivää aiemmin ohittanut Barcelonan matkallaan Stettiniin. Kyllä, näihin laivauutisiin voisi jäädä koukkuun ;-)
Ilmeisesti juuri väylälle ankkurointi on ollut syynä sille, että asiasta kirjoiteltiin Suomen lehdissä vielä seuraavalla viikollakin. Kansalliskirjaston hausta löytyi kaikkiaan parikymmentä eri artikkelia onnettomuudesta. Näitä metsästäessä huomio kiinnittyi toki muihinkin uutisiin, joista ei ole ollut marraskuussa 1909 puutetta. Alusten haaksirikoistakin maailman merillä on juttua melkein joka numerossa, mutta jännittävimmät uutiset ovat Suomesta.
1909 Helsingin väkiluku on 111 907 henkeä. Konni Zilliacusta syytetään majesteettirikoksesta. Kittiläkin on uutisissa kruunun maiden mittaamisesta. Lehdissä on lukuisia uutisia pasiivisesta vastarinnasta edellisenä vuonna alkanutta toista sortokautta vastaan. Muun muassa Suomen senaatin siviilivaliokunnan protokollasihteeri K. Th. Modéen on joutumassa oikeuteen, koska hän oli kieltäytynyt varmentamasta venäläisiä sotilasasetuksia. Eduskunta on myös juuri ehtinyt ratkaista "juutalaiskysymyksen" eli tukea lakia, joka mahdollistaisi "Mooseksen uskoisille" kansalaisoikeudet Suomessa. Samassa lehdessä kerrotaan kuitenkin h. m. keisarin ja suuriruhtinaan hajoittaneen valtiopäivät ja määränneen uudet vaalit.
Maailmalla Bayerin ylähuone on hylännyt alahuoneen laatiman ehdotuksen luovutussopimuksesta Venäjän kanssa samana päivänä, kun Aino Ackté on esiintynyt Münchenin kuninkaallisessa oopperassa Salomena. Jälkimmäinen on sentään ollut menestys. Englannissa käydään hurjaa "valtiokaappaukseksi" luonnehdittua perustuslakitaistelua samaan aikaan, kun Portugalin kuningas on vierailulla maassa.
Alimpana olevissa kuvissa on lehtileikkeitä tapahtuman uutisoinnista ja PDF:ssä kokonaisia lehtiä, joista uutinen on leikattu. Alla vielä Hesarin aiheellinen muistutus lähdekritiikistä.
suomalainen_kansa_267_18_11_1909.pdf
helsingin_sanomat_268_19_11_1909.pdf
hufvudstadsbladet_314_19_11_1909.pdf
finlands_sjofartstidning_47_26_11_1909.pdf
