Saimaa -museon järviarkeologisia kenttätutkimuksia 1991 -1992

Saimaa-museolla oli sukellustutkimuksia seuraavissa kohteissa: 4. - 7.4 suoritettiin lähes parinkymmenen sukeltajan voimin ja mm. maatutkan avulla Savonlinnan vanhan satama-alueen etsintöjä tarkoituksena paikantaa Olavinlinnan liepeille 1650 uponneiksi oletettuja lotjia ja pitäjänveneitä. Tallisaaren ja Riihisaaren välistä laivaväylää on ruopattu joskus 1960-luvulla ja rantoja pengerretty, mikä selittänee etsintöjen "vesiperän".
Kirjoittaja: 
Juhani Grönhagen

Kesän 1991 tutkimukset

Saimaa-museolla oli sukellustutkimuksia seuraavissa kohteissa: 4. - 7.4 suoritettiin lähes parinkymmenen sukeltajan voimin ja mm. maatutkan avulla Savonlinnan vanhan satama-alueen etsintöjä tarkoituksena paikantaa Olavinlinnan liepeille 1650 uponneiksi oletettuja lotjia ja pitäjänveneitä. Tallisaaren ja Riihisaaren välistä laivaväylää on ruopattu joskus 1960-luvulla ja rantoja pengerretty, mikä selittänee etsintöjen "vesiperän".

Ristiinan Astuvansalmi
Ristiinassa jatkettiin 19.-30.6 ja uudelleen 9.14.8 Astuvansalmen kalliomaalausten edustan vedenalaisia tutkimuksia. Ristiinan kunta avusti tutkimuksia 10 000 markalla. Ensimmäisen kaivausjakson aikana löydettiin kolme esinettä. Aivan rantavedestä löytyi tunnistamaton hiekkakiveä oleva esine (KM 26331:3).

Vastaavanlaisia kiviä on kansanperinteen mukaan käytetty "kipukivinä". Mielenkiintoisimmat löydöt saatiin syvältä mudasta laajennettaessa Astuvan Ukon (edellisvuonna löytynyt kivikautinen meripihkariipus) löytöpaikan kaivausaluetta. Pieni pahoin vaurioitunut luunpalanen todettiin Tukholmassa nisäkkään luuksi. Samasta kuopasta lähes 9 metrin syvyydestä saatiin vielä kaksi meripihkalöytöä: toinen oli lohjennut kappale (KM 26331:2) ja toinen melko kulunut, mutta hyvin ilmeikäs, 32 mm korkea ihmiskasvoinen riipus (KM 26331:1).

Kaivauspaikkaa tultiin vielä elokuussa puhdistamaan ja jälleen löytyi meripihkaa: sihtiin jäi aiemmin löytyneeseen lohjenneeseen kappaleeseen sopiva pala. Näistä osista koostuu selvästi kolmas ihmiskasvoinen riipus; joka on edellisiä pienempi, vain 16 mm korkuinen. Käytetty meripihka on erittäin kirkasta ja kauniisti läpikuultavaa. Paikalta saatiin talteen myös hyvin säilynyt 10 cm pituinen pala sarvea. Laji- ja ikämääritys on parhaillaan tekeillä.

Savonlinnan ohitustien linjauksen vedenalainen inventointi
Mikkelin tiepiirin tilaama Valtatien 14 linjauksen vedenalainen pohjainventointi Savonlinnan alueella tehtiin 8.-20.6. ja Koululahdelta löytyneen hylyn koekaivaus 4.-14.7. Yhteistyökumppanina oli Saimaan Purjehdusmuseoyhdistys. Käytännön sukellustyössä oli yhteensä 17 urheilusukeltajaa. Tutkittu alue ulottui Aholahdesta Ilokallionlahteen. Alueelta löytyi runsaasti esineistöä, veneenhylkyjä, posliinia, keramiikkaa, ruukkuja, kylpylässä käytössä olleita tammisia saaveja, tynnyreitä, rautapatoja, lasitavaraa yms. Erikoisempi löytö oli japanilainen 6,5 kal. jalkaväen kivääri Arisaka m/1897, joka oli säilynyt pohjamudassa hämmästyttävän hyväkuntoisena.

Puumalan salmen hylky
Puumalassa jatkettiin Puumalansalmen pohjaetsintöjä. Vierasvenesataman ja luotsiaseman laiturin väliseltä vesialueelta sukeltajat paikansivat limisaumaisen aluksen, joka makaa pohjassa n. 4,5 m syvyydessä pohja ylöspäin. Alustavien mittausten mukaan alus on kooltaan 3,5x14,75m. Perimätiedon mukaan salmeen upposi kesäkuussa 1789 täyteen lastattu ruotsalainen kuljetusproomu, jonka paikantaminen on ollut sukellusetsintöjen päämääränä.

Puumalan Tammovedellä käytiin mittaamassa hylkyä, joka muistuttaa rakenteeltaan Puumalansalmen hylkyä.

Sulkavan Lohilahden hylky
Sulkavan Lohilahdesta v 1990 löydetyn suuren veneen tutkimuksia jatkettiin tekemällä puunäytteestä dendrokronologinen ajoitus, jonka perusteella vene saattaa olla 1650-luvulta. Tutkimuksellisesti arvokkaan matka- tai ns. pitäjänveneen päämitat ovat 2,3x 12,5m.

Kerimäen ommeltu vene
Kyösti Pitkänen ilmoitti löytäneensä Kerimäen Luotojärvestä vanhan veneen hyvin säilyneen kokkapuun, joka osoittautui ns. ommellun veneen osaksi. Vene on ollut hyvin pienikokoinen.

Kyyhkylän inventointi
Mikkelin Kyyhkylässä suoritettiin 14.-15.9. yhteistyössä Saimaan Purjehdusmuseoyhdistyksen ja museoviraston kanssa pohjainventointi ja vanhan laiturialueen koekaivaus. Kustannuksista vastasi Mikkelin maalaiskunta.

Kesän 1992 tutkimukset
Saimaan purjehdusmuseoyhdistys

Ristiina, Astuvansalmi
Kesän tutkimusten valmistelut, tutkimusalueen tarkka mittaus ja kaivausalueen merkitseminen kiintopisteillä. Paikalla käynyt sukeltajaporukka 22.-23.2, raportti Heikki Hämäläiseltä (työhön 918-511331).

Kaivausleiri 25.5-6.6, tukikohtana Axel von Fersen, 4 sukeltajaa pumppua kohden. Ristiinalta saatu avustusta 10 000mk!

Kirkonkylä
Laivastoaseman tutkimus, mahdollinen maatutkan käyttö (Leevi Koponen Hki). Muutama sukeltaja 1-2 vrk.

Sulkava, Lieviskän-, Kaartilan- ja Lohikoski
Suualueiden inventointi. Alueella ollut 1500/1600-luvulta lähtien vilkasta toimintaa (sahaus, mylly, kalastamo yms.). Inventointi voitaisiin tehdä Astuvan tutkimusten yhteydessä. Muutama sukeltaja, yhteensä 2 vrk.

Lohilahden 1650-l ? veneen löytöpaikan tutkimus, 2-3 sukeltajaa, 1-2 vrk kesäkuussa.

Sulkavan venesataman pohjainventointi toukokuun alussa (MKH/Vesipiiri/Sulkavan kunta maksaa). Pari sukeltajaa.

Mikkelin maalaiskunta
Korpijärven venevalkaman tutkimus, muutama sukeltaja 1vrk.

Verijärvessä perimätiedon mukaan rikottuja veneitä. Tieto tarkistettava historian kirjoista. Verijärven kalliomaalauksen edustan koekaivaus, 2-3 sukeltajaa 1-2 vrk.

Puumala
Puumalansalmen hylyn tarkempi mittaus, dendronäytteen ottaminen, huolellinen videokuvaus ja alueen laajempi inventointi. Rakennustöiden alle jäävien alueiden tarkastus tiepiirin ja kunnan laskuun. Muutama sukeltaja kevään aikana ennen veneilykautta.

Tammoluodon hylyn tutkimus, piirtäminen ja mittaus, mahdollinen videokuvaus ja dendronäytteen ottaminen. Tutkimus voitaisiin tehdä välityönä Astuvaltakin käsin. 2-3 sukeltajaa 1vrk.