Jussarön vaaralliset vedet ovat koituneet monien merenkulkijoiden kohtaloksi. Lukuisista haaksirikoista osa on merkitty Jonas Hahnin 1751 tehtyyn karttaan. Alueella on tehty hylkyetsintää kymmeniä vuosia, mutta toistaiseksi sukeltajat ovat paikallistaneet vain yksittäisiä plokeja ja lankkuja.
Jussarö I
Merirosvojen kauhu Jussarön koillispuolella on muutaman kymmenen metrin etäisyydellä rannasta 12 metrin syvyydessä kalanruotoa muistuttava laivan jäänne. Paikalta on nostettu neljä tykkiä, joista kolme pronssista ja yksi rautainen. Yhdessä pronssitykissä on koristeellinen Ruotsin valtakunnan vaakuna ja vuosiluku 1545. Tätä vanhempia laivatykkejä on tavattu vain englantilaisten ylpeydestä Mary Rosesta.
Tiedetään että Kustaa Vaasa kävi veristä kamppailua soudettavilla sota- aluksillaan taistellessaan pahamaineisia merirosvoja vastaan. Tuon ajan merenkulku Suomen merialueilla on vielä hyvin huonosti tutkittua.
Jussarö II
Hopeapriki, Constant Trader vai Graf Nikita? Saaristossa säilyneen tarinan mukaan Jussarön vesille upposi 1783 hopealastissa ollut hollantilaispriki. Haaksirikko voi olla taruakin, sillä 1700- luvun loppupuolen merionnettomuuksista on arkistoissa melko paljon tietoja, mutta kyseisestä aluksesta ei mainita sanaakaan - liekö ollut aikansa Lentävä Hollantilainen. Tammisaaressa järjestettiin julkisia huutokauppoja haaksirikoista pelastettujen tavaroiden myymiseksi. Ne olivat todellisia kansanjuhlia, joista kuulutettiin julkisesti kirkoissa ja kylänraiteilla. Nykypäivään säilyneissä huutokauppakamarin dokumenteissa on hyvin yksityiskohtaiset luettelot myydystä hylkytavarasta ja siitä, mistä hylystä ne ovat peräisin.
Merivoimien sukeltajat paikallistivat 1967 Lill-Jussarön ja Jussarön välisestä salmesta hylyn, jonka lastiruumasta on löytynyt runsaasti Madeiran- ja Reininviinipulloja. Joidenkin pullojen korkeissa on säilynyt nyt hauskalta kuulostava teksti "Extra alter Rhein Wein", eli erityisen vanhaa Rheinin viiniä. Lisäksi hylystä on nostettu vuosien aikana Leeds-posliinia, saksalaista piiposliinia, sinappipurkkeja, keittiökalusteita, erilaisia venäläisiä rahoja vuosilta 1731-1779 ja mm ranskalainen hopeakolikko Ludvig XVI:n ajalta sekä puulautanen, jonka pohjaan oli uurrettu vuosiluku 1783. Hylyssä on ollut neljä kevyttä rautatykkiä.
Vuosisadan vaihteessa kansantarina sai virolaiset kypäräsukeltajat paikalle. Päästäkseen käsiksi oletettuun hopea-aarteeseen he räjäyttivät hajalle laivan peräosan. Hylkyä on pidetty englantilaisena parkki Constant Traderina, joka ajoi sokerilastissa karille 1785 Segelskärin (Johnskär) lähellä ajautuen kohti Espingskäriä ja Jussarötä.
Arkistotutkija Christian Ahlström pitää hylkyä lyypekkiläisenä Graf Nikitana, jonka tiedetään uponneen Jussarön vesillä 1784. Tämä Steffan Corneliuksen komentama priki oli matkalla Lyypekistä Pietariin paarlastissa - siis jokseenkin tyhjänä. Jussarö II:n lastina näyttää kuitenkin olleen runsaasti viiniä ja ylellisyystavaroita.
Sukellustutkimuksissa on varmistunut, että hylky on uponnut vuonna 1783 tai sen jälkeen. Se makaa 15 metrin syvyydessä, ja sitä on tutkittu 1960- luvulta alkaen museoviranomaisten valvonnassa.
