Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin
Suoritetut tutkimustoimenpiteet
Tutkimuksen tarkoitus oli Suomen meriarkeologisen seuran keräämän Itämeren hylkyjen 3D-ontologian täydentäminen. Hylky paikannettiin Museoviraston Kyppi.fi-palvelussa olleiden koordinaattien mukaan, jotka pitivät hyvin paikkansa. Hylkyyn asetettin 1m mittatikku, jossa on kompassi, noin kölilinjan mukaisesti. Topi Sellman kuvasi hylyn 4k-videolla noin metrin etäisyydeltä, joten kuvan erottelukyky on tarkempi kuin ihmissilmän vastaavalta etäisyydeltä. Lisäksi MAS:n muut tutkimusmatkalaiset kuvasivat hylyssä olleita artefakteja korkearesoluutiosin valokuvin. Puumateriaalin laatua havainnoitiin hylystä laajasti sekä ajoitusta varten perästä katsottuna toisesta styyrpuurinpuoleisesta kaaresta otetusta vuolunäytteestä. Topi Sellman teki hylystä 3D-mallin, jonka koko on noin 150MB ja siinä on noin 8 miljoonaa monikulmiota. Ajoitusnäytteestä teetettiin radiohiiliajoitus ns. AMS-menetelmällä, jonka tulokset ja tulkinnan voi lukea viereisestä kaaviosta.
Kohteen kuvaus
Hylky makaa noin 8-10m syvyydessä, lähes itä-länsi suunnassa, aiemmin peräksi tulkitun pään ollessa merelle eli länteen päin. Hylkyalue on noin parikymmnetä metriä pitkä, josta hylkyä on noin 18m. hylyn leveys on noin 5-6m. Kuten 3D-mallista voidaan havaita, hylky on pahasti hajonnut ja sen toista laitaa on pitkälti myös pohjalla. Keula- tai perärankaa eikä kölin osia ole havaittavissa. Niin sanotusta perästä nousee eräs rakenneosa noin kolmen metrin korkeuteen pohjasta, mutta se on todennääköisesti liian kevytrakenteinen perävantaaksi. Aluksen sisältä on paikannettu köysiä ja jumpruja sekä jonkun verran keramiikkaa ja tiiliä. Molemmilla kyljillä on tuhtoja muistuttavia rakenteita.
Alustava tulkinta
Seuralaistemme alustava tulkinta on, että kyseessä on mitä todennäköisimmin Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790 haaksirikkoutunut alus tai pikemminkin sen osa, joka saattaa hyvinkin liittyä vain parisenkymmentä metriä etelään päin olevaan toiseen hylkyyn (MVID#2442). Hylkyjen rakenteissa on tiettyjä samankaltaisuuksia, kuten tasasaumainen rakenne, tuhtoihin viittaavat rakenteet sisälaidoilla (merkitty nuolin oheiseen kuvaan) sekä rakennusmateriaali, joka molemmissa vaikuttaisi olevan pääosin havupuuta. Radiohiili-ikäeroa ei hyllyistä otetuilla ajoitusnäytteilläkään ole kuin noin 13 vuotta. Historiallisten lähteiden mukaan kyseessä saattaisi olla venäläisen, 1775 valmistuneen Tikhvin nimisen aluksen hylyn osat, koska se oli 43m pitkä ja nämä hylyt (MVID# 1121 ja 2442) viittaavat yhteispituudeltaan saman kokoiseen alukseen. Tässä tapauksessa pitäisimme tätä hylyn osaa (MVID#1121) aluksen keulaosana ja eteläisempää osaa (MVID#2442) aluksen peräosana, koska viimemainitun osan lounaispäässä on tukevampia rakenteita, jotka voisivat viitata perävantaaseen.
Radiohiiliajoitusta tulkitsemme niin, että näytteen puumateriaali (selluloosa) on suurella todennäköisyydellä 1600/1700-lukujen vaihteesta tai 1700-luvun alkupuolelta, todennäköisyysmaksimin osuessa 1690-luvulle.
Hylyn 3D-malli
Kuvia hylystä
Jumpruja joita myös pääkalloplokeiksi kutsutaan sekä muutama tiili |
Hylyissä on usein vanhoja verkkoja, koska ne ovat hyviä kalapaikkoja |
Vasemmalla tahkon kivi ja keskellä tunnistamaton keramiikkaesine |
Hylyt ovat turoja pikkukaloille ja hylkeitäkin on tavattu niitä syömästä |
Sivun viimeisin päivitys 26.03.2024
Sivun historia PDF-tiedostoina:
lehmasaari_lansiranta-2_mvid1121_2024_03_26_mas.fi_.pdf