Varmbådanin hylky sijaitsee Porkkalan saaristossa. Suurikokoinen laiva on saattanut osallistua 1700 -luvun lopulla Porkkalassa käytyyn saaristotaisteluun. Hylky kuuluu kokoluokkaan, johon mahtuu useita laivastolla käytössä olleita alustyyppejä. Hylyn rungon muoto on tyypillinen sotafregatille. Vanhassa yksikantisessa tyypissä, joita käytettiin vielä 1700 -luvun alussa oli puolikansi, patterikansi ja keulakansi. Patterikannelle oli sijoitettu 20 - 30 kanuunaa. Vuosisadan lopulla puoli- ja keulakantta ei läntisillä telakoilla rakennettu. Suurta ja leveää peräpeiliä reunustivat galleriat.
Tämän kokoluokan laivojen aseistusta pyrittiin lännessä vahvistamaan. Suuntaus jatkui 1750 -luvun lopulle saakka. Tuolloin kaksikantisten pääaseistus sijoitettiin yläkannelle. Ruumakannella laitoja lävisti 17 - 18 airoporttia. Kyky manöveerata airoilla oli hyvä. Ruumakannelle oli sijoitettu myös 2 - 4 lastausluukkua. Aseistuksena oli tavallisesti yhdeksän naulan kanuunoita. Myöhemmin rakennetut laivat olivat 33 - 36 metrin pituisia ja 8 - 9 metriä leveitä fregatti- tai prikitakilaisia laivoja. Aseistukseltaan kevyempi tyyppi oli fregattirunkoinen avokantinen tykistöalus, joka oli yhtä pitkä kuin 20 kanuunan fregatti.
Venäläisissä 1790 –luvulla rakennetuissa kevyissä soutufregateissa oli patterikannelle sijoitettu 20 kanuunaa ja puolikannelle 16 kanuunaa. Putkien yhteismäärä oli 36 kpl. Fregatit olivat noin 40 metrin pituisia ja 10 metriä leveitä. Varmbådan on 1790 rakennettuja fregattirunkoja pienempi. Se on ollut yksikantinen laiva. Kanuunat ovat sijainneet patterikannella. Vuosia aikaisemmin suoritetussa koekaivauksessa on löydetty sukeltajien kertomuksen mukaan 1700 -luvulta peräisin oleva venäläinen raha. Yhden kolikon perusteella on uskaliasta pitää hylkyä venäläisenä olkoonkin, että se on toistaiseksi ainoa viite kansallisuudesta.
Hylky saattaa olla peräisin vuodelta 1789, jolloin Porkkalassa käytiin taisteluja venäläisten ja ruotsalaisten kesken. Tapani Mattila kertoo kirjassaan Meri maamme turvana Träskön ankkuripaikalla olleen 74 ja 64 tykin linjalaivat sekä 20 tykin shebekki ja kaksi 16 tykin prikiä. Shebekki ja priki joutuivat tulitukseen 21.8. kahden ruotsalaisen tykkipurren ja kahden tykkijollan hyökätessä. Raportti ei kerro upotuksista, mutta venäläisten alukset kärsivät melkoisia vaurioita. On mahdollista, että venäläiset ovat myöhemmin hylänneet vuotavan laivan Varmbådanille, eikä ruotsalaiset ole raportoineet sitä taistelussa menetetyksi. Laiva on uponnut 10 metrin syvyyteen. Hylystä on poistettu takilointi, kanuunat, ankkurit ym. arvokkaampi varustus, joko upotuksen yhteydessä tai sen jälkeen. Tähän venäläisillä oli koko syksy aikaa. Laiva on lopuksi saatettu sytyttää palamaan. Mahdollisia pelastusyhtiön operaatioita ei voida myöskään sulkea pois.
Itse hylyssä ei esineistöä näy. Nopeasti uponneissa sotalaivoissa irtoesineiden määrä nousee useisiin tuhansiin. Patterikannen alla on sijainnut kabyysi, jonka suurikokoisesta punatiilistä muuratusta uunista on jäljellä neljä muurauskerrosta. Ruumakansi, jolla uunikin sijaitsee, on romahtanut painolastikivien päälle. Painolastikivinä on käytetty piikiven murikoita (limsiöitä). Suurikokoisen kuparikattilan puolikas on edelleen aivan tulisijan vieressä.
Hylky on pohjassa kallistuneena vasemmalle palteelle, josta ylöspäin laita on romahtanut alas. Vasemmalla laidalla on jäljellä kaksi tykki- tai lastausluukun porttia. Porttien keskinäinen etäisyys on 2,8 metriä. Vertailuna todettakoon, että Fregatti Nikolaissa tykkiporttien etäisyys on 3,4 metriä. Oikealla puolella peräosassa laita on romahtanut lappeelleen patterikannen palkkien päälle. Keulaosa on täysin hajonnut. Keula ja perärangat ovat kallistuneet vasemmalle sivulle ilmeisesti samassa tai lähes samassa kulmassa kölin kanssa. Peräsin- ja kaljuunarakenteet ovat osin hävinneet samoin kuin kaikki runhultit. Perärangan tyvessä näkyy osa peräsimestä, upoten syvälle pohjahiekkaan. Hylyn rungon muoto on fregatille ominainen. Runkomuoto on kuitenkin niin yleinen, että on vaikea sanoa onko kysymyksessä shebekki tai priki.
