Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin
Suoritetut tutkimustoimenpiteet
Tutkimuksen tarkoitus oli Suomen meriarkeologisen seuran keräämän Itämeren hylkyjen 3D-ontologian täydentäminen. Hylky paikannettiin GPS:n ja Kyppi.fi-palvelun koordinaattien avulla, jotka osuivat hylkyyn hieman sen eteläpäähän. Hylkyaluetta tutkittiin sukeltamalla ja vain kajoamattomin menetelmin. Hylkyyn asetettin 55 cm kalibrointikuutio ja 1 m mittatikku, jossa on kompassi noin kölilinjan mukaisesti. Hylkyä kuvattiin 4k ja FHD videoilla. Videokuvaus suoritettiin alle metrin etäisyydeltä. Lisäksi kuvattiin hylyssä olleita artefakteja korkearesoluutiosin valokuvin. Puumateriaalin laatua havainnoitiin hylystä laajasti sekä ajoitusta varten perästä katsottuna kolmannesta paapuurinpuoleisesta kaaresta otetusta vuolunäytteestä. Hylystä ei vedessä leijuneen kuolleen levän takia saatu kuvattua mallintamiseen kelpaavaa materiaalia. Kaikki lähdemateriaalit löytyvät yllä annetusta "masdownload"-linkistä ko. hylkykohteen hakemistosta. Ajoitusnäytteestä teetettiin radiohiiliajoitus ns. AMS-menetelmällä, jonka tulokset ja tulkinnan voi lukea viereisestä kaaviosta.
Kohteen kuvaus
Hylky makaa noin 36-42 metrin syvyydessä, osia saattaa löytyä syvemmältäkin. Hylyn kölilinja on melkein pohjois-eteläsuuntainen, peräksi tulkitun pään ollessa etelään päin. Hylkykohteen pituus on noin 30 m ja leveys kaatuneelle itäiselle eli styyrpurin laidalle noin 10m. Löytöalue jatkuu kuitenkin joka suuntaan. Lännen puoleinen eli paapuurin laita on suurimmaksi osaksi pystyssa ja kohoaa pohjasta jopa nelisen metriä. Lastin korkein kohta on jopa 6m ylempänä kuin pohja. Hylyssä on jonkin verran irtoesineitä kuten pulloja, keraamisia ja metallisia patoja, hevosenkenkiä jne. Myös isompi ja pienempi ankkuri on tavattu hylystä, samoin kuin ankkuripeli, pumpun putki ja köysiä. Perävannas on pystyssä hieman kyljistä irronneena. Siinä erottuu vielä peräsimen saranat. Hylyn keskiosa on täynnä pehmeähköä irtolastia. Keulaosa on pahasti hajonnut.
Alustava tulkinta
Seuralaistemme alustava tulkinta on, että kyseessä on tasasaumainen ja pääosin tammesta valmistettu kauppa-alus. Oheinen AMS-radiohiiliajoitus viittaa vahvasti 1700-luvulla kaadettuun puumateriaaliin, vaikka myös 1600-luvun loppupuoli on mahdollinen. Ankkuripelin työstöjälki, kiinnitys ja metallivahvisteinen räikkä viittaavat kuitenkin aluksen olevan 1700-luvulta ja todennäköisimmin sen jälki- kuin alkupuolelta. Alus ollut on huomattavasti vankkarakenteisempi kuin vastaavan ajankohdan ns. hollantilaistyyppiset alukset, mikä saattaisi viitata kauempaa Atlanttilta, esimerkiksi Englannista kotoisin olevaan alukseen. Hylyssä ei sinänsä ollut mitään poikkeuksellisia rakenneosia tai artefakteja, mutta sen irtolasti on kiinnostavaa, koska se saattaa paljastaa jotain uutta ulkomaankaupastamme. Seuraavan tutkimusmatkan tavoite tulisi ehdottomasti olla lastinäytteen ottaminen ja tutkituttaminen. Luonnollisesti myös 3D-mallintamista on syytä yrittää, jos näkyväisyys sen vain sallii.
Kuvia hylystä (kuvat saa suurennettua klikkaamalla niitä oikealla hiirennäppäimellä ja valitsemalla "avaa uudella välilehdellä)
Pienempi (varppi?) ankkuri sekä ankkuripeli ja sen räikkä |
Jo aiemmin esiin nostetut pullo ja ploki |
Irtolastin päälle kaatuneen takilan alta pilkistää muutama hevosenkenkä |
Koristeelliset "pöydän jalat" paapuuri puolella |
Kansilankkujen välistä näkyy irtoesineitä kuten tämä keramiikka-astia |
Vaalen (rikkibakteerin?) täplittämää irtolastia takilan osien alla |
Pumpun putken suuaukko |
Haljennut saviastia ja ilmeisesti kansihytin koolausta |
Viistokuva, josta näkyy styyrpuuriin yli 40 m viettävä rinne |
Viimeisin muokkaus 26.3.2024
Sivun historia PDF-tiedostoina:
etelakari_mvid1000022856_2024-03-26_mas.fi-b.pdf