Hangon läntisellä selällä avomeren tuntumassa sijaitsee monien sukeltajien hyvin tuntema ns. Garpenin hylky. Nimensä mukaisesti hylky on aivan Garpenin luotojen lähettyvillä ja noin 12-14 metrin syvyydessä, jonkinlaisessa savikuopassa. Hylky on arvioilta noin 30 metriä pitkä ja sen runko on osin hajonnut. Kohteelta löytyy kuitenkin joitain tunnistettavia yksityiskohtia, mitään selvää lastia siellä ei ole. Hylky on sukelluskohteena mielenkiintoinen, koska näkyvyys on hyvä ja kohde on kohtuullisessa kunnossa.
Hylky on ollut pitkään tunnettu ja siitä löytyy jonkin verran vuosien varrella dokumentoitua, sekä kirjoitettua että piirrettyäkin, tietoa. Kyseessä on arvioitu olevan suuren purjelaivan hylky ja sitä on jonkin leirin yhteydessä pumpattu tyhjäksi. Alus on rakennettu mäntypuusta ja sieltä on nostettu irtaimistoa 1970-luvun alussa. Hylyssä on nähtävissä mm. keulan ankkuripeli. Hylyn on arvioitu uponneen joskus 1800-luvun lopulla ja sen kylkien ulkopinnan kuparointi voisi viitata pitkänmatkan purjehtijaan. Ankkuripelin rakenne on samantyyppinen mitä on esiintynyt ainakin 1800-luvun loppupuolella.
Garpenin hylkyä on tutkittu jonkin verran 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alkupuolella. Kaksimastoinen alus on tasasaumainen, noin 30-35 metriä pitkä ja tyypiltään priki tai mahdollisesti kuunari. Alus on ajoitettu 1800-luvun puoliväliin tai jälkipuoliskolle. Hylystä nostettiin esineistöä mahdollisesti jo 1960-luvun loppupuolella. Hangon museossa olevan esineluettelon mukaan hylystä nostettiin mm. messinkipäällysteinen putkikiikari, useita pulloja ja posliinivateja, pienehkö saviruukku ja kannellinen posliinirasia. Esinelöytöjä on yhteensä noin 30 kpl ja kaikkia, tai ainakin suurinta osaa, säilytetään Hangon museossa.
Garpenin hylkyyn viittaavia tietoja löytyy myös vanhoista sanomalehdistä. Vuoden 1848 Suomi -lehdessä on ilmoitus huutokaupasta, jonka kohde oli Garp-luotojen väliin uponnut englantilainen priki Conservativ. Se upposi seitsemän sylen (noin 12-13 metriä) syvyyteen. Vetoisuudeltaan 193 tonnin alus oli kuparilla vuorattu.
Huutokauppailmoituksessa löytyy useita mielenkiintoisia tietoja aluksesta, mutta uppoamisajankohta ei käy siitä ilmi. Suomi -lehdessä ollut huutokauppailmoitus ei ollut kuitenkaan ainoa sen ajan lehdistössä. Ainakin Åbo Underrättelser ja Finlands Allmänna Tidning julkaisivat vastaavat, suunnilleen samat tiedot sisältäneet huutokauppailmoitukset. Näiden ilmoitusten perusteella alus tuhoutui edellisen vuoden syksynä.
Conservativin uppoamiseen liittyvä uutinen löytyy marraskuun 1847 Åbo Tidningar –lehdestä; englantilainen priki Konservativ upposi 25.10.1847 vastaisena yönä Hangon lähellä oleville luodoille. Alus oli painolastissa matkalla Glasgowsta Kronstadiin, joka toimi aina 1880-luvulle Pietarin kauppasatamana. Uponneesta aluksesta vain mastojen päät jäivät näkyviin, kapteeni ja viisi miehistön jäsentä pelastuivat. Seuraavana kesänä hylky ja siitä pelastetut apuveneet, barkassi ja sluuppi, huutokaupattiin Tammisaaressa.
Voisiko Garpenin hylky ja priki Conservativ olla sama laiva? Tämä lienee melko todennäköistä. Huutokauppailmoituksen sijaintitieto täsmää tarkasti Garpenin hylyn sijaintiin. Sijainnin ja syvyyden lisäksi suurin osa muistakin eri lähteissä esiintyvistä tiedoista täsmää melko hyvin toisiinsa. Garpenin hylky on tasasaumainen ja siinä on kuparivuoraus, samoin oli tasasaumaisessa Conservativissa (”bygdt på cravel samt koppradt”). Garpenin hylyn pituus (n.30 m) ja Conservativin vetoisuus (193 tn) ovat jokseenkin linjassa keskenään, ehkä Conservativ voisi kuitenkin olla hieman alle 30 metrin pituinen. Garpenin hylyn arvioitu uppoamisajankohta (1800-luvun loppupuoli) ja hylyn rakenteelliset yksityiskohdat vastaavat melko hyvin Conservativin uppoamisajankohtaa. Garpenin hylyssä ei vaikuta olevan mitään erityistä lastia, lehtitietojen mukaan Conservativ oli painolastissa. Hylystä nostetun esineistön perusteella ei kai ole tehty mitään varmoja aluksen alkuperään ja ajoitukseen liittyviä johtopäätöksiä.
19.11.2005 Juha Hakala
Lähteitä
Metsävuori E. Satamia, joissa aallot eivät pauhaa. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry, 1984.
Vaheri P, Hyvärinen J, Saari J. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Karisto. Hämeenlinna: 1996.
Museovirasto, meriarkeologian yksikkö
Hangon museo
Suomi no 9, 24.6.1848. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen Sanomalehtikirjasto
Åbo Underrättelsser no 50, 27.6.1848. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen Sanomalehtikirjasto
Finlands Allmänna Tidning no 143, 23.6.1848. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen Sanomalehtikirjasto
Åbo Tidningar no 93, 24.11.1847. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen Sanomalehtikirjasto
