Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin
Suoritetut tutkimustoimenpiteet
Kohdetta tutkittiin Yann Irissoun johdolla seuran kenttätyöleirillä 2024. Kohdetta kuvattiin 3D-mallintamista varten, mutta näkyvyyden ollessa huono, materiaalista ei saatu muodostettua 3D-mallia. Kaikkiaan viidestä eri hirsisalvoksesta otettiin sahausnäyte dendrokronologisia ajoituksia varten. Kolmen näytteen ajoitus onnistui ja ne kaikki ajoittuicat 1300-luvun lopulle. Kohteelle palattiin uudestaan huhtikuussa 2025, kun näkyvyys veden alla oli parempi. Tutkimuskohteet paikannettiin Muinaisjäännösrekisterissä eli Kyppi.fi -palvelussa olevien koordinaattien perusteella. Tutkimuskohteisiin asetettin 1m mittatikku kuvauksen ajaksi 3D-mallien mittakaavan kalibroimiseksi. Topi Sellman kuvasi kohteet 4k-videolla noin metrin etäisyydeltä, joten kuvan erottelukyky on tarkempi kuin ihmissilmän vastaavalta etäisyydeltä. Lisäksi havainnoitiin puumateriaalin laatua ja salvosten toteutusta sekä rakenteiden kerrostumista. Tutkimusretken jälkeen koko tutkimuskohteesta tehtiin 3D-malli. Kuvatusta 4k-videosta purettiin xxxxx kuvaa, joiden pohjalta tehtiin 3D-malli, jossa on yyyyy monikulmiota ja jonka koko oli noin xx0GB. Sketchfab-tilin rajoitusten takia julkaistu malli on noin ZZZ kertaa pienempi.
Kohteen kuvaus
Tutkimuskohteet eli oletetut keskiaikaisen sataman päälaiturin hirsiarkut makaavat pohjalla pahasti hajonneina, mutta vielä helposti hahmotettavina. Ne erottuvat eri vuosina otetuissa ilmakuvissa Högholmenin saaren länsi/lounaispuolella kaarevana muodostelmana. Parhaiten ne erottuvat vuoden 2023 Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan "historialliset ilmakuvat" -palvelussa.
Högholmenin ympäristössä on muitakin tutkimisen arvoisia anomalioita mm. saaren eteläpuolella, sekä harvinaisen suora rantaviiva saaren luoteisrannassa ja matalikko Högholmenin ja Hiittisten pääsaaren puolessa välissä.
Högholmen lännestä eli päälaiturin puolelta. Se näyttää alkaneen pieneltä luodolta kuvan vasemmassa laidassa ja päättyneetn kallion reunaan kuvan oikeassa laidassa.
Alustava tulkinta
Seuramme vapaaehtoisten alustava tulkinta on, että kyseessä on eräs merkittävimmistä myöhäiskeskiaikaisista satamapaikoista Saaristomerellä eli kyseessä on lähes varmasti yli 100 vuotta sitten uponnut kiinteä muinaisjäänne.
C. H. Ericssonin 1980-luvulla tekemä rekonstruktiopiirustus sisältää joitakin ristiriitaisuuksia sukeltamalla tehtyjen havaintojen ja fotogrammetrisen 3D-mallin kanssa, mutta perusajatukseltaan se lienee oikeassa eli kyseessä oli satama, ei linnasaari kuten monissa lähteissä mainitaan.
Paikallisen perimätiedon mukaan...
Kontekstia
tbd...
Kohteen 3D-malli
Linkki renderöimättömän malliin: https://sketchfab.com/3d-models/ruins-underwater-at-hogholmen-kemionsaari-f8e9cff37fb24cfb9a2e298511ed92c1
Kuvia tutkimuskohteestaja muuta materiaalia
|
. |
. |
. |
|
. |
.
. |
. |
| . | . | |
|
|
Viimeisin muokkaus 30.5.2026
Sivun historia PDF-tiedostoina:
mas.fi_-_asplandet_pohjoisranta_mvid1014_2026-05-30.pdf
