Sijainti kartalla suhteessa muihin muinaisjäänteisiin
Suoritetut tutkimustoimenpiteet
Jussarön hylkyjen tutkimus juontaa juurensa jo Suomen meriarkeologian "varhaishistoriaan" eli aikaan, josta on säilynyt vain vähän kirjallista dokumentaatiota. Lisäksi hylkyjä on 1900-luvulla "pelastettu" ja käytetty harjoituskohteina sukeltajien räjäytyskoulutukseen, joista kummantakaan ei ole säilynyt muuta kirjallista dokumentaatiota kuin paikalla olleiden haastatteluja. Meriarkeologisen seuran tutkimuskysymykset nousivat "Itämeren hylkyjen 3D-ontologia" -tutkimushankkeen myötä, jota varten Jussarö-1 ja -2 hylkyjä tutkittiin. Jussarö-2 hylyn tutkimusten yhteydessä huomasimme sen eteläpuolella, vain muutaman metrin päässä, pienehkön havupuisen ankkuripelin ja mahdollisen keulavantaan pilkistävän esiin pohjamudasta.
Jussarö-2 hylky on 1700-luvulle ajoitettu, suuri, kauttaaltaan tamminen rahtilaiva, jonka tarkka identiteetti on vielä arvoitus. Kun havupuuhylystä saatiin vielä alustava C14 AMS eli ns. radiohiiliajoitus, joka sijoittaa sen 1500-luvulle, oli ilmiselvää, että paikalla todellakin on toinenkin hylky, joka nimettiin Jussaro-6 hylyksi. Tutkimusten jatkuessa havaittiin Jussarö-6 hylystä vielä hieman lisää etelään päin pohjasta pilkistävän erittäin kuluneita, tammisia kaarenpäitä. Kun niistä saatiin alustava C14 AMS -ajoitus, joka ajoitti ne reilut 100 vuotta varhaisemmaksi kuin Jussarä-6:n havupuiset osat, aloimme epäillä, että alueella on vielä kolmaskin hylky, joka nimettiin alustavasti Jussarö-7:ksi.
Vuoden 2026 kenttätöiden työhypoteesi oli siis kahden keskiaikaisen hylyn alustavat koekaivaukset: 1500-luvulle ajoittuvan havupuisen aluksen ja 1400-luvulle ajoittuvan tammisen aluksen olemassa olon ja tyypin selvittäminen. Meriarkeologisen seuran vuoden 2026 kenttätyöleirin ensimmäisenä päivänä em. mainituista hylyistä vielä kerran edemmäs etelään löytyi erittäin tukeva, havupuinen, aluksen keula- tai perävannasta muistuttava rakenneosa. Koska rakenneosa sijaitsee sen verran kauempana aiemmin tunnetuista hylyistä tai potentiaalisista sellaisista, pohdimme jo hetken mahdollisuutta, että alueella olisi neljäskin hylky.
Koekaivaukset aloitettiin Jussarö-7:ksi nimettyjen kaarenpäiden kohdalta, koska Jussarö-6:ksi nimettyä ankkuripelin ja mahdollisen keulavantaan ympäristöä oli vonna 2025 ehditty hieman koekaivaa ja saada sieltä vahvoja viitteitä hylystä muutamaan kaaren paljastuttua. Koeojan kaivaminen aloitettiin MAS-6 sondin vierestä kohti länttä, ensimmäisenä tavoitteena edetä kaarta pitkin ja havainnoida siihen mahdollisesti kiinnittyvää pohjalankutusta tai garneerausta, joita olisi voimut säilyä pohjasedimentin sisällä. Tavoite saavutettiin jo ensimmäisenä kaivauspäivänä, jonka jälkeen koeoajan suuntaa muutettiin 90-astetta eli etenemään kylkilankkujen suuntaisesti noin etelä/pohjoissuunnassa hylyn suunnan ja rakenteen paljastamiseksi. Koeojaa jatkettiin MAS-6 sondilta sekä pohjoiseen että etelään.
Koeojasta paljastui selkeää aluksen kylkirakennetta varsinkin MAS-6 sondilta pohjoiseen, eli kohti JUssarö-6:hylkyä. Pohjasedimentin seasta puolestaan löytyi lähes yhtä paljon pieniä, kuluneita havupuun kuin tammenkappaleitakin. Kun paljastunutta kylkilinjaa katsoo pohjoiseen, niin se osuu noin 10 metrin päässä lähes suoraan Jussarö-6 hylyn potentiaaliseen keulavantaaseen ja ankkuripeliin. Lisäksi kun tarkastetellaan vuoden 2025 koekaivauksessa paljastuneita puusosia, huomataan niiden sopivan typologialtaan nyt paljastettuihn kylkikaariin. Looginen johtopäätös tästä on, että Jussarö-6 ja -7 ovat itseasiassa yksi ja sama hybiridirakenteisen aluksen hylky, jossa kaaret ovat tammea ja kylkilankut havupuuta. Noin 100-vuoden ero C14 AMS ajoituksissa ei ole merkittävä, koska tammet ovat huomattavasti hidaskasvuisempia kuin havupuut, kaaria on veistetty ja ne olivat pahasti erodoituneet, jolloin havupuita vastaavia vuosilustoja on tuhoutunut.
Tätä kirjoitettaessa tutkimusleirin alussa paikannettua, potentiaalista havupuista perävannasta ei vielä ole ajoitettu, mutta sen sijainti ei ole liian kaukana, etteikö sekin voisi kuulua tähän samaan keskiaikaiseen alukseen, jota nyt Jussarö-6 hylyllä tarkoitetaan (Jussarö-7 poistetaan käytöstä, koska todetaan sen olevan samaa hylkyä JUssarö-6:n kanssa)
Viimeisenä varsinaisena kaivauspäivänä tehtiin vielä koekuoppa alkuperäisen, ensimmäisen päivän koeojakaivausten suunnassa hylyn kylkikappaleen leveyden selvittämiseksi. Koekuoppa kaivettiin noin neljän metrin päähän MAS-6 sondista ja sieltä paljastui ainakin yksi kaari, jossa oli sekä garneerausta että kylkilankutusta. Aika ei riittänyt laajempiin tutkimuksiin Jussarö-6:n löytöalueen kartoittamiseksi
Hylky paikannettiin Muinaisjäännösrekisterissä eli Kyppi.fi -palvelussa olevien koordinaattien (2026) perusteella ja todettiin niiden pitävän hyvin paikkansa. Hylkyä kuvattiin useasti vuosina 2021-2026. Useimmilla kuvauskerroilla hylkyyn asetettiin 1m mittatikku, joka siten toistuu eri kohdissa 3D-mallia. Kuvaus tapahtui 4k-videolla ja stereovideolla noin metrin etäisyydeltä, joten kuvan erottelukyky on tarkempi kuin ihmissilmän vastaavalta etäisyydeltä. Lisäksi havainnoitiin puumateriaalin ja hylyssä olevien metalliesineiden laatua sekä mallia. Tutkimusmatkojen jälkeen hylystä on tehty useampia 3D-malleja, mutta vuosittaiset muutokset hylyssä vaiheuttavat ehjän kokonaismallin tuottamista. Kuvatuista 4k-videoista on purettu lähes 100 000 kuvaa, joiden pohjalta tehtiin nykyinen 3D-malli, jossa on 70 miljoonaa monikulmiota ja jonka koko oli noin 520GB. Sketchfabtilin rajoitusten takia verkossa julkaistu malli on yli kymmenen kertaa pienempi ja epätarkempi.
|
|
Vuoden 2026 kenttätyöt aloitettiin tarkastamalla pohjapainokasan tilanne ja vaikutti olevan sunnilleen sama kuin mihin se jäi kesän 2025 kenttätyöleirin jälkeen eli kaikki betonilaatat olivat Jussarö-2:n ja 6:n välissä yhdessä kasassa. seuraavaksi kuvattiin potentiaalinen tutkimusalue ennen siihen kajoamista. Kuvamateriaalista tehtiin myöhemmin fotogrammetrian avulla 3D-malli, josta on otettu oheinen lintuperspektiivikuva 1 "ennen".
Pohjaipainokasasta siirrettiin nostosäkin avulla 4 betonilaattaa eli yhteensä 80kg suunnitellun kaivausalueen pohjoisreunalle, lähelle kuvan 1 MAS-7 sondia, johon noste- eli ns. mammuttipumpun sekoittaja ankkuroitiin. Pinnalle, pumpun yläpäähän asennettiin sihtilaatikoita, joissa pienin silmäkoko on noin 3-4mm. Tällä kertaa ei käytetty nylonkudossäkkejä kuten 2025, jolloin etsittiin kahvinpapuja. Suunnitellun koeojan molemmin puolin asetettiin 2m pitkät, musta-harmaat terästangot työskentelyn ohjaamiseksi haluttuun suuntaan.
 Kuva 2 "orientaatio" on tehty fotogrammetrian avulla toisen kaivauspäivän jälkeen kuvatusta materiaalista. Hylyn kyljen suuntainen koeoja on saavuttanut lähes lopullisen muotonsa ja paljastanut hylyn kölisuunnan sondatulta alueelta kohti ankkuripeliä ja mahdollista keulasteeviä. Toinen mittatanko on nostettu ilmeisesti Jussarö-2:sta peräisin olevan lankun päälle. |
Varsinainen kaivaustoiminta aloitettiin pintasedimentin poistolla niin, että vain rakenteiden ylimmät osat tulivat näkyviin. Kaivaminen aloitettiin MAS-6 sondin vieressä olleesta potentiaalisesta kylkikaarenpäästä länteen eli otaksuttuun hylyn keskiosaan päin. Arvio osoittautui oikeaksi jo ensimmäisenä kaivauspäivänä, joten koeojan suuntaa muutettiin mahdollisen kyljen suuntaiseksi hylyn orientaation varmistamiseksi. Kyljen rakennetta havainnoimalla saatiin myös enemmän tietoa kaarien ja kylkilankutuksen osalta kuin etenemällä sisälaivaan päin.
Kaivaus ei missään vaiheessa edennyt varsinaiseen aluksen lastin tai muiden artefaktien kulttuurikerrokseen, joka oletettavasti on lähempänä aluksen pilssiä. Pintasedimentin poiston yhteydessä pumpusta tuli kuitenkin koko ajan pieniä tammen ja havupuun palasia, jotka oletettavasti olivat peräisin aluksen erodoituneista puurakenteista. Kolmantena kaivauspäivänä kylkeä oli paljastettu tarpeeksi hylyn orientaation määrittämiseksi. Se osoittautui olevan kaivauspaikalta suoraan kohti Jussarö-6:n ankkuripeliä ja mahdollista keulavannasta. Kun tähän havaintoon vielä yhdisteään huomio dualistisesta puumateriaalista eli että hylyn kaaret olisivat tammea, mutta kylkilankut ja garneeraus havupuuta, voidaan pitää selvänä, että Jussarö-6 ja -7 ovat itseasiassa yksi ja sama hybridirakenteisen aluksen hylky.
 Jee |
Viimeisinä kaivaustunteina
Kohteen kuvaus
Hylky makaa pohjalla.
Aiemmat tutkimukset ja tarinat
Merenku..
Alustava tulkinta
Seuralaistemme alustava tulkinta on, että kyseessä on yli 100 vuotta sitten uponneen aluksen hylky eli ns. kiinteä muinaisjäänne, johon kajoaminen on muinaismuistolaissa kielletty.
Aluksen alkuperän selvittäminen
Ilkka Järvinen .
Haaksirikko
Kun.
Aluksen tunnistaminen
Hylyn koko, piirteet, sijainti ja lasti .
Kontekstia
Kuten tunnettua, 1700-luvulla .
Hylyn 3D-malli
Dokumentteja ja kuvia hylystä sekä 3D-mallista
Valokuvat: Antti Iskala, dokumentit: Museovirasto, Kansallisarkisto, Lloyd's Register Foundation, Ilkka Järvinen, 3D-malli: Suomen meriarkeologinen seura
|
Rami Kokon raportti 2005. |
Rami Kokon raportti 2011. |
Aluksen katsastusraportti 1841. |
|
|
Kapteeni Yettsin "protesti". |
|
 Ruorin jäänteet pohjalla (2026). |
Sinkkikuparipellitystä aluksen ulkopohjassa. |
Styrpuurin puoleinen ranapalkki pohjalla |
|
|
Peräsimen pronssisarana ja 7 jalan syvyysmerkintä. |
Ikkunaventtiili. |
|
Ruori 2000-luvun alusssa |
Ruori ja sukeltaja 2000-luvun alussa |
Ruori 2000-luvun alussa |
|
Peräsimen sarana ja 7 & 8 jalan syvyysmerkinnät |
Keulapuomin leikkauspinta |
Peräsimen pinna |
|
Lyijyinen läpivienti |
Koristeellisesti kaiverrettu rakenneosa. |
Koristeellisesti kaiverrettu rakenneosa. |
|
3D-malli keulasta |
3D-malli keulan yläpuolelta. Ankkuripeli ja amiraliteettiankkuri. |
3D-malli hylyn sisältä, jossa pelastustoimien kovakouraisuus näkyy selvästi. |
Viimeisin muokkaus 18.8.2026
Sivun historia PDF-tiedostoina:
john_cluekirkkonummimvid2382-mas_fi.pdf
